ETUSIVU   TIETOJA   AJANKOHTAISTA   BLOGI   YHTEYSTIEDOT
 

Drums and trumpets




MEKKALABLOGI

Scary Music 2 = Halloweenin ennakkobileet
27.9.2014 Toni Isokivi

Villa Kolkka - Scary Music 2


John Williams, Hans Zimmer, Danny Elfman, Charlie Clouser, Bernard Herrmann, Jerry Goldsmith, Elliot Goldenthal. Siinä muutamia säveltäjänimiä, joiden musiikkia lokakuun 10. päivä esitettävässä Scary Music 2 -konsertissa tullaan esittämään.

Nimilista on elokuvamusiikin konsertiksikin varsin kova, mutta todellisuudessa yhtäkään teosta ei settilistoihin ole valittu vain säveltäjän perusteella. Jos ensimmäiseen Scary Musiciin valintojen tekeminen oli helppoa (mukana tietenkin Psykoa, Vertigoa ja mm. Hellraiseria), jatko-osaan on kuunneltujen kappaleiden määrä menee todennäköisesti reippaasti sadan paremmalle puolelle. Ja kun elokuvamusiikin lisäksi Scary Music 2:een ollaan haluttu valita myös horror-genren televisiosarjojen musiikkia, on tarjontaa ollut todella runsaasti.

Tämä kuitenkin mahdollistaa myös sen, että vaikka kyseessä on konserttiprojektina hyvinkin tiukalla genrerajauksella tehty paketti, on mahdollista tehdä ohjelmasta musiikillisesti hämmästyttävän monipuolinen. Tyylilajit vaihtelevat apaattisesta valssista 80-luvun zombie-heviin, ja perinteisestä riitasointusäikyttelystä hyvinkin kauniisiin ja tunteita herättäviin melodialinjoihin.

Ensimmäiseen Scary Musiciin verrattuna kakkososa on myös hauskempi. Konserttikokemuksesta on haluttu rakentaa ainutlaatuinen yhdistelmä pimeää horror-fiilistä, joka yhdistetään lounge-tyyliseen konserttiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa järjestelyiden osalta sitä, että numeroimattomia istumapaikkoja on 150. Kårenin ison juhlasalin takaosassa on runsaasti cocktail-pöytiä, ja salin takaosassa oleva baaritiski palvelee Bloody Mary -drinkkien tilaajia koko illan ajan.

Samalla täytyy toki huomioida myös se jo ennakkoon, että mikäli kauhumusiikin ystäviä kertyy paikalle enemmänkin, kaikille ei välttämättä löydy istumapaikkaa. Tyypillisen yleisöprofiilimme tuntien emme kuitenkaan usko, että tästä muodostuu ongelmaa, ja tämä on huomioitu myös siinä, että konsertissa on väliaika.

Jos Scary Music 2:n konserttikokemuksen voisi jotenkin kiteyttää, kyseessä voidaan oikeastaan sanoa olevan “halloweenin ennakkobileet”.

Mutta toimiiko nimekkäiden säveltäjien horror-musiikin, pimeän tunnelman ja viihdyttävän ja vapaamuotoisen konsertti-illan yhdistelmä? Se on vielä toistaiseksi arvoitus meillekin.

Joka tapauksessa tulossa on jälleen yksi perinteisiä käytäntöjä haastava, Taideosuuskunta Mekkalan näköinen konsertti, jossa ei kaavoihin kangistuta. Ei edes haudassa.

Ps. Tässä vaiheessa jo kiitokset
Arsi Koivulalle ja Joni Lehdolle upeiden promokuvien valokuvauksesta, Tove Anttoselle hyytävästä maskeerauksesta, ja Turun kaupungin kiinteistöliikelaitokselle valokuvausluvasta uskomattoman hienossa hylätyssä Villa Kolkka -huvilassa!

Pps. Saa kuvata, laittaa materiaalia Instagramiin ja Facebookiin saa twiitata (hashtag #ScaryMusic2). Jokaiselta riviltä. Videoleikkeitä ei kuitenkaan mielellään Youtubeen (tekijänoikeussyistä). Mitä enemmän somea, sen parempi!

Scary Music 2
Facebook - Scary Music 2
Ennakkoliput Tiketistä




Esittelyssä neljä pelimusiikin klassikkosävelmää
8.3.2014 Toni Isokivi

Viikon päästä Turussa pyörähtävät käyntiin jo kahdeksatta kertaa järjestettävät Lasten musiikkijuhlat. Osuuskuntamme tuottaa tapahtumaan Videogame Blast -nimisen koko perheen videopelimusiikkikonsertin, joka on läheistä sukua viime vuonna esitetyille “The Super Sound of Video Games” -konserttiproduktiolle. Tällä kertaa ohjelmistoa on kuitenkin muokattu myös juniori-ikäisille sopivaksi.

Samalla onkin oivallinen hetki luoda pieni katsaus muutamiin konsertissa kuultavien kappaleiden historiaan. Tekstin avulla selviää, että konsertin kappaleita ei todellakaan ole valittu arvalla - vaan osa niistä on videopelimusiikin todellisia merkkitapauksia.

Koji Kondo: Super Mario Bros

Videopelien historiassa ei ole toista sävelmää, joka olisi vaikuttanut yhtä paljon pelihahmon tunnettuvuuteen. Vuonna 1961  Japanin Nagoyassa syntynyt Koji Kondo aloitti soittoharrastuksen viisivuotiaana sähköuruilla. Rakkaus musiikin jatkui läpi nuoruuden jolloin suosikeiksi nousivat mm. Deep Purple ja Emerson, Lake & Palmer.

Osakan yliopistossa hän alkoi luomaan musiikkia itse ohjelmoimallaan BASIC-ohjelmalla, ja kun selvisi että Nintedo haki äänestä ja musiikista kiinnostuneita osaajia riveihinsä, hän innostui niin paljon ettei koskaan edes hakenut muualle.

Ensimmäisen videopelisävellyksensä Koji Kondo teki Nintendon kolikkopeliin Vs. Golf, mutta ei mennyt kauaakaan kun italialainen putkimies Mario oli bittiäänien tarpeessa. Super Mario Bros -pelin ensimmäisen osan teema ei kuitenkaan ollut Kondon ensimmäinen Mario-sävellys, vaan hän koki helpoimmaksi tehdä ensin pelin iloisesti valssin tahtiin soljuvan vedenalaisen osan teeman.

Konsertissa kuultava “Ground theme” -nimellä kulkeva ensimmäisen osan teema on ehkäpä maailman tunnetuin videopelisävelmä. Mutta miksi italaisen putkimiehen seikkailuja kuvaileva sävellys perustuu afro-karbialaiseen calypso-rytmiin? Syynä tähän on Nintendon pelisuunnittelija Shigeru Miyamoton levykokoelma, joita Kondo ja Miyamoto kuuntelivat pelin tekovaiheessa.

Lopputuloksena onkin upeasti pelin värikkääseen maailmaan ja toimintaan sulautuva sävellys, johon ei kyllästy pidempienkään pelijaksojen aikana. Kondo on itse sanonut, että hän ei tiedä osaisiko tehdä tarttuvampaa teemaa, mutta hän aikoo yrittää. Todellisen mestarin merkki.



Chris Hülsbeck: Turrican II (Amiga)


Saksalainen Chris Hülsbeck kuuluu pelisäveltäjien kiistattomiin legendoihin, ja hänen säveltämäänsä musiikkia voikin kuulla yli 80 pelissä aina Commorode 64-ajoista parin vuoden takaisen Giana Sisters: Twisted Dreams -peliin.

Musiikkiopintonsa Chris Hülsbeck aloitti hyvin nuorena isoäitinsä opissa, joka oli hyvin tunnettu pianopedagogi. Jo pienen ajan kuluttua Chris alkoi säveltämään myös omaa musiikkiaan, ja ammattilaisura sai alkunsa jo 16-vuotiaana Hülsbeckin voittaessa saksalaisen 64’er-lehden sävellyskilpailun.

Parhaiten Hülsbeck tunnetaan Turrican-pelisarjan musiikista, joista etenkin Turrican II -pelin Amiga-versio on monien mielestä yksi pelimusiikkihistorian parhaimmista soundtrackeista. Konsertissa kuullaan pelin alkuruudussa soiva pääteema, joka luo peliin todellista avaruustaistelun tunnelmaa ja jännitystä jo ennen ensimmäistäkään peliohjaimen painallusta.

Ja niin - kaiken lisäksi Chris on vieläpä varsin mukava mies. Lupa Turrican-teeman soitintamiseen tuli tuossa tuokiossa, ja pyysi vieläpä lähettämään tallenteen live-vedosta. Toimitettu on!


Rob Hubbard: International Karate


Jos pelimusiikkikonsertissa ei soiteta Rob Hubbardin musiikkia, ohjelmiston suunnittelussa on menty metsään ja pahasti.

Englantilainen Rob Hubbard on Koji Kondon ja Chris Hülsbeckin ohella yksi alan kiistattomista legendoista, joka tehtaili vuosien 1985 ja 1989 välillä musiikit peräti yli 75 peliin.

70-luvulla ennen uraansa pelimusiikkisäveltäjänä Rob Hubbard työskenteli studiomuusikkona. 80-luvun alkupuolella hän kuitenkin päätti opetella Commodore 64:n ohjelmointia, ja vuonna 1985 lähettii Gremlin Graphics -nimiselle ohjelmistotalolle muutamia työnäytteitään. Yritys kiinnostui kuitenkin enemmän Hubbardin sävellyksistä, ja tästä sai alkunsa Hubbardin ura pelisäveltäjänä.

Vuonna 1989 Hubbard siirtyi amerikkalaisen Electrionic Artsin ensimmäiseksi vakitukseksi ääniteknikoksi edeten vähitellen äänipuolen teknikseksi johtajaksi. 14 vuoden työuran jälkeen hän kuitenkin irtisanoutui EA:lta, ja muutti takaisin Englantiin. Myöhempien vuosien aikana Hubbard ei pelimusiikkia ole säveltänyt, mutta pari kuukautta sitten legendalta ilmestyi yllättäen uusi kappale. Ja tehty tietenkin legendaarisen Commorode 64:n demoon. http://dome.fi/pelit/ajankohtaista/legendaarinen-rob-hubbard-savelsi-uuden-biisin-ja-tassa-se-on

Konserttiin Hubbardin laajasta tuotannosta on valittu International Karate -pelin teema, joka vangitsee itämaisen tunnelman todella upeasti Commodore 64:n SID-äänipiirillä.



Al Lowe: Leisure Suit Larry

Al Lowe on amerikkalainen pelisuunnittelija ja tunnettu myös koomikkona, humoristina sekä jazz-muusikkona. Lowen tunnetuin tuotos on tietenkin Leisure Suit Larry -pelisarja, jonka ensimmäinen osa julkaistiin jo vuonna 1987.

Taitavana muusikkona tunnettu Lowe teki itse myös pelin teemasävelmän. Aikaa yksinkertaisen melodian tekemiseen kului vain yksi ilta, ja Lowe itse onkin iloinen siitä että pakon sanelemana tehdystä tuotoksesta onkin vuosien saatossa tullut yksi maailman tunnetuimmista pelisävellyksistä.

Alkuperäisestä teemasta on sittemmin tehty suuret määrä uusia versioita, ja koska Al Lowe itse omistaa teoksensa kaikki tekijänoikeudet - hän on antanut kaikille vapaat kädet tehdä teemasta niin monta uutta sovitusta kuin huvittaa. Toki sillä poikkeuksella, että myydä niitä ei saa.

Konsertissa kuultava versio pohjautuukin osin pelisarjan seitsemännen osan teemaan, tyylilajina on tietenkin jazz-joka sopii varsin oivallisesti keski-ikäisen, sympaattisen “luuserin” seikkailuihin elämänsä rakkauden etsimisessä.



Ja paljon muuta!

Tässä siis pieni katsaus neljään ikoniseen pelisävelmään, joita Videogame Blast -konsertissa tullaan kuulemaan. Lisäksi mukana on musiikkia paljon muistakin peleistä, eikä tälläkään kertaa mobiilimaailman uutuuksia ole unohdettu.

Konsertti on juonnettu suomeksi, joten kaikenikäiset pääsevät mainiosti mukaan bittisävelmien imuun. Tervetuloa konserttiin, me odotamme innolla että pääsemme näitä taas soittamaan!





Ei tullut pojasta rumpali
a

26.2.2014 Toni Isokivi

Pienenä halusin rumpaliksi. Tällä ei (ainakaan tuolloin) ollut vielä mitään tekemistä rock-tähteyden kanssa, vaan kahdeksanvuotiaana tuntui hyvältä ajatukselta lyödä rytmikkäästi esineitä joista lähtee kova ääni.

Tämä ei kuitenkaan syystä tai toisesta aikaan toteutunut, ja seuraavana vuonna mieli olikin jo muuttunut. Nyt piti päästä soittamaan trumpettia - siitäkin lähti kova ääni.

Vuonna 1987 alkanut harrastus on nykyisin ammatti. Soittoharrastuksen muuttuminen leipätyöksi on vaatinut tietysti paljon työtä, ja yhtäläisyyksiä onkin paljon esimerkiksi urheiluun. Harjoittelua, uusien asioiden opiskelua ja pienten yksityiskohtien hiomista on takana uskomattoman paljon. Työtä sen eteen on tehty käytännössä päivittäin, lapsesta saakka. Ja edelleen opittavaa musiikin saralla riittää.

Kaksi vuotta sitten Taideosuuskunta Mekkalaa perustaessamme eteen tuli kuitenkin iso ongelma, jossa klassisen musiikin korkeakoulutuksesta tai kymmenen vuoden keikkailusta ei ollut mitään apua.

        Osaamista pitikin nyt osata myydä ja markkinoida.

Hankala yhtälö. Käytännössä sama kun antaisi Bob the Robotin väelle viulut kouraan, ja sanoisi että käykääpä heittämässä torstaina Stravinskyt orkesterin kausikorttilaisten kutsuvierasillassa.

Nollasta on siis lähdetty, ja paljon parin vuoden aikana onkin tullut kirjallisuutta, blogeja ja Twitter-keskusteluita luettua. Netistä suosikeiksini ovat kohonneet Jari Parantaisen, Ville Tolvasen sekä Digitalist Networkin blogit, ulkomailta Trevor O’Donnell'in blogi (joka valitettavasti päivittyy nykyisin harvakseltaan, jos ollenkaan). O'Donnell'in blogi käsittelee pelkästään taiteen markkinointia, ja suomalaiset blogit asioita yleisemmin. Kaikista on kuitenkin mahdollista ammentaa paljon oppia, ideoita ja inspiraatiota. Ja vieläpä täysin ilmaiseksi - olkoonkin että Parantaisen ja Trevor O'Donnell'in eepoksiin on saattanut jokunen euro mennäkin.

Samalla voisi kuvitella, että mallia kannattaisi ottaa esimerkiksi tunnetuista oopperataloista maailmalla tai vaikkapa seurata mitä nimekkäät sinfoniaorkesterit rapakon takana tekevät. Jossain määrin kyllä - mutta samalla ne ovat tavalliselle ihmiselle kovin etäisiä.

Yksi tärkeimmistä asioista mitä näiden kahden vuoden aikana on tullut opittua on se, että haluamme olla läsnä. Kuuntelemme yleisöä, ja vastaamme palautteeseen. Tämä koskee niin tilausesiintymisiä kuin itse tuottamiamme konserttejakin.

Ei tullut pojasta siis rumpalia (olkoonkin että Deep Space Overturen encorena soitetussa Futurama-teemassa pääsin kyllä rumpusetin ääreen) vaan trumpetisti, tiedottaja, yhteisömanageri ja markkinoija - jotka kaikki menevät Mekkala-nimisessä sopassa iloisesti sekaisin.

Tämän blogitekstin myötä julistettakoon Mekkalan uudet sivut avatuksi. Tästä on hyvä jatkaa mekkalointia!



Vanhat blogitekstit löytyvät täältä. Vanhan sivuston kuvalinkit eivät tällä hetkellä toimi.

 



 
     
     
 
TIETOJA  |  AJANKOHTAISTA  |  BLOGI  |  YHTEYSTIEDOT  |  ETUSIVU
  
Mekkala 240 px

Muutakin kuin pään sisäisiä ääniä. Vuodesta 2012.

Postiosoite: Linnankatu 75 A 4 20100 TURKU. Y-tunnus: 2466713-3
2013 (c) Copyright Taideosuuskunta Mekkala. All Rights Reserved.
Webmaster: toni.isokivi(at)mekkala.org